lauantai 18. syyskuuta 2010

Päivän pieniä, iloisia ajatuksia...

Meillä fanitetaan Tapparaa. Kausi 2010-2011 alkoi vähintäänkin hienosti: Ilves selätettiin 1-5 ja tällä saavutuksella ponkaistiin sarjaykköseksi. Mukavaa vaihtelua, sillä Tapparaa ei ole siellä viime vuosina juuri näkynyt. Tänään menemme paikan päälle katsomaan miltä jatko näyttää. Hakametsä, here we come! 

Voisi jopa sanoa, että pelillinen menestys on kakkossyy tämänpäiväiselle Tampereen reissulle. Janne Ojasen numero jäädytetään ja Ojasen pelipaita ripustetaan hallin kattoon muiden legendaaristen pelaajien viereen. 




Tapsu alias Tapparan maskotti. 


Tässä kuva viime syksyltä, kun mieheni sai tunnetummalta tapparalaiselta hänen pelipaitansa. 






Samainen pelipaita paria tuntia aiemmalta...


Janne Ojanen (8) lähimpänä kameraa. 


Mutta on meidän elämässä muitakin iloja. Kuten vaikka tieto siitä, että Solsidanille on luvassa jatkoa.


Iloa ja onnea ovat myös hyvät ystävät. Eräs sellainen on Jenni! Hän poikkesi meillä torstaina ja päädyimme uuden blogini myötä juttelemaan hyvistä blogeista. Kotiin päästyään Jenni listasi omat lempparinsa ja ne löytyvät täältä. Kannattaa käydä katsomassa.


Jennin Hiuksissa hiekkaa -blogissa on muuten aivan loistava "slogan": kirjoittaminen on itsensä lukemista.
Siitä on helppo olla samaa mieltä!



Meidän neiti ja kummien lampaat. Kuva viime kesältä. 


Kesää haikailevin ajatuksin!!
Rouva J.



4 kommenttia:

  1. Itse olet kyllä ihana! Kiitos vielä viimeisestä ja hyvää pelimatkaa Tampereelle!

    VastaaPoista
  2. Olipa teillä hauska Tampere-reissu! Miehesi taitaa olla tosi fani, kuten oma mieheni saksalaisen futiksen fanittaja. Hyvin sanottu tuo "kirjoittaminen on itsensä lukemista" - niinhän se on!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, kiitos teille kumpaisellekin! Oli tosi hyvä Tampereen reissu. Tappara hävisi, mutta ei se mun ykkössyy näihin reissuihin olekaan - vaan yhdessäolo (kahden kesken?) loppuunmyydyssä hallissa...
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  4. Ja vielä tuosta itsensä lukemisesta kirjoittamisen kautta... Eikös se lukenut, Jenni, meidän lukion äidinkielen kirjassa? Isoja totuuksia tulee joskus vastaan mitä erikoisimmissa paikoissa.

    VastaaPoista