Kaksi kamalaa

Meidän "huushollissa" on ollut kaksi vähemmän kaunista kohtaa, jotka harmittavat lähes aina kun niitä katsoo. 

Ykkönen on meidän sisääntulo ja ns. autopiha. Tää on pahin. Ei ole kovinkaan kaunis ja kutsuva sisääntulo... Harmittaa. Nolottaa. Ja vaikkei meitä edes tuntisi, tämä kuva meistä välittyy kaikille ohikulkijoille. Uskon ihan täysillä sen väitteen, että sisääntulo on talon käyntikortti. 

Uusi porras tekemättä, betonimaalaus odottaa uutta kerrosta tai muuta päällystystä. Valaistus viimeistelemättä. 

Uudet kiviasetelmat tekivät pihaa paljon enemmän oman näköiseksi. 

Meidän pihalla tanottaa myös vanha, ruma ja rapistumassa oleva öljysäiliö. Vanhempani kyselevät säännöllisesti milloin sille tehdään jotain. En tiedä milloin, mutta jotain ja pian sille on tehtävä.

Toinen kamaluus sijaitsi sisällä. Se oli meidän ison vessan pinkinvärinen seinä. Ärsyttävintä siinä oli se, etten voi syyttää siitä ketään muuta kuin itseäni. :) Ihan ensin tuo pinkki alue oli maalattuna beigeksi. Oma tahto sekin. Sitten tuli jokin käsittämätön vinksahdus mielessäni ja pinkki vedettiin beigen päälle. Seinävalaisinten päällä oli kuusi Marilyn Monroen kuvaa. Tämä "sisustettiin" aluksi leffavessaksi. Oli kai muotia neljä, viisi vuotta sitten. 

Ihan oikeasti: en tiedä miksi ja mitä tapahtui. Lopputulos ei todellakaan ollut meidän näköinen ja pitkäikäinen.  

Parin kuukauden makoilun jälkeen energiaa oli siossa sen verran, että vessahaaste oli ihan kohtuullinen otettavaksi. Kaikki alkoi valkoisesta maalista, jota jäi jostain muualta yli parisen litraa...

Tällä hetkellä meillä on (ainakin minun mielestä) yksi kamaluus vähemmän. Iso vessa nyt:

Valkoisen seinävärin lisäksi uutta ovat:
- peili (Ikea)
- valaisimet (Ikea)
- vetimet (Kotivaruste, nettikauppa)
- pyyhekoukut (SisustusIdea)
- tekstiilit (SisustusIdea)

Parasta tuossa vessassa on se tyytyväisyys mitä siellä tunnen, ja pelkään pahoin ettei se fiilis edes välity näiden kuvien kautta. Kivaa tässä vessassa on myös se, että olin vastuussa sen teosta pitkälti yksin. Mukavaa vaihtelua sekin...

Mukavaa ja tyytyväistä päivää!! 

Ikean terkut ja herkut

Elämä voitti, sairausloma ja ikuisuudelta tuntunut vuodelepo päättyi. Tämä tapahtui jo parisen viikkoa sitten, kun maagiset 34 raskausviikkoa tuli täyteen. Sitä juhlistettiin käymällä Ikeassa! ;) Mukaan tarttui yhtä jos toista mukavaa. Musta talja olkkarin lattialle, olkkarin 'akvaarion' sivuille valkoiset verhot, kokeilutuoli, astioita...

Ja auttamattomana herkkusuuna poimin mukaan myös näitä:

Oikeita ruotsalaisia kookospalloja. Miehen ikiherkkuja...

 Ja maistuihan ne muillekin:

 Ikean ravintolasta löysin reseptikortin cappuccinon tekoon. Lasit ja kahvi odottivat valmiiksi kotona. Espressokeitin tarttui myös mukaan ja sittenhän mikään ei enää estänyt herkkuhetkeä. Maidon vaahdotus onnistui sukkelaan liedellä, kattilassa vispaamalla. Se oli lopulta niin simppeliä, että taidan lopettaa maidonvaahdottimesta haaveilun. Sitä tarvitsisin kuitenkin aika harvoin...

Voilá!

Herkullisia kahvihetkiä teillekin!! :)

Naapurissa osataan

Kävin eilen sisustuslehtiostoksilla. Mukaan tarttui määrän sijasta laatua: pikkurapakon takaisen naapurin ykköslehti sisustuksen alalla: Sköna Hem. Aiemminkin olen kirjoitellut kerran vuodessa ilmestyvästä Skapa Stilen -julkaisusta.

Pitihän taas poiketa Sköna Hem -lehden kotisivuilla ja löysin heiltä uuden "satunnaisjulkaisun".

Kuva: Sköna Hem -verkkosivuilta

Sköna Hemin sivuilta löytyi yhtä  jos toista kiinnostavaa. Jos kiinnostaa pysyä naapurimaan sisustusasioista paremmin perillä, se onnistunee tämän linkin avulla: Beställ Sköna hems nyhetsbrev - Sköna hem.


Niin loistavaa väkeä kuin Ruotsissa onkin sisustuksen alalla, tänään Suomi peittoaa rakkaan vihollisen 6-0. Eikö?!? ;)

Jännittävää peliä!

Ei enää "pennin pyöritystä"

Jos tämä oli pennin pyöritystä, niin nyt ollaan vähintäänkin seteleissä... :) Eikös?


Eilen.

Kaiteet ja portaat ovat yhä harkinnassa. Alkaa tulla kiire siinä asiassa...

Äitini oli eilen avuliaasti tekemässä meillä kotitöitä, niin isäntä ehti hoitaa työasioita ja rakentaa terassia. Minä jälleen kuvailin. Tässä otos mummin ja lapsenlapsen leivontahetkestä. Leipominen tarkoittaa lapselle ennen kaikkea taikinan syömistä. Käsiä pestessä taikinaa löytyi kyynärpäistä asti. Mahtoi olla herkullista!! :)

Oma vointini on vaihteleva ja syynä siihen ovat ennenaikaiset supistelut ja muu masuvauvan kiireily. Aktiviteettini painottuvat nyt lepäilyyn ja muuhun rauhalliseen oleiluun. (Ei meilläkään isäntä näin paljon asioista yleensä yksin vastaa - pakko hiukan puolustautua. ;)

Jos jollakin on kokemuksia vastaavasta tilanteesta, niistä olisi mukava lukea...

Kivaa keskiviikkoa!

Ps. Otin Maritalta haaveiluhaasteen vasteen ja vastaan siihen myöhemmin tänään...

Kotona koulussa

Meille tuli uusi huonekalu... Pulpetti. Alunperin sen piti tulla tytön huoneeseen, mutta ovi oli pari senttiä liian kapea. Päädyimme toistaiseksi tähän ratkaisuun:

Pulpetti päätyi olkkarin "akvaarioon".

 Pulpetti on aivan loistavassa kunnossa. Hinta oli kohtuullinen ja kunto yllätti iloisesti. Juuri tällaisia kauppoja varten Huuto.net varmaan alunperin perustettiin... Ja sieltähän tämä huonekalu meille tiensä löysi.

Ahkerat oppilaat ja opettaja kameran takana.

Tytöt huutelivat minua opettajaksi. Oikeastaan se kuulosti ihan mukavalta. Opettaja ei pääse nyt kouluun, niin hänelle tuotiin koulu kotiin... :)

Aurinkoista tätä viikkoa!

Toivottavasti meistä jokainen oppii jotain tärkeää tällä viikolla.

Terassiterveisiä vol 1

Viimeksi vihjailin, että terassin teko on alkanut. Varsinaisena aloituspäivänä voi pitää kiirastorstaita. Tältä näytti silloin... 

Tämä kaksikko on viihtynyt tiiviisti ulkosalla... Välillä apuna olivat Jesse ja Jukkakin. 

Pääsiäispyhät menivät mieheltä ja lapselta/lapsilta tiiviisti ulkona.

Harkot valettiin ja täytettiin hiekalla.

Pääsiäisen loppuessa näytti tältä.

Jos penni on miljoonin alku, niin...

Lopulliset terassilaudat ovat sitä leveämpää 'mallia' - 12 senttistä. 

Välillä pitää hörpätä Ville Vikingistä vettä. 

Terassiprojektin kestettyä viikon... eli tänään.

Harkinnassa on yhä reunan profiili ja rappusten paikka ja muoto.
Vinkkejä otetaan erittäin mielellään vastaan. 

Jotain on jo selvilläkin. Kaiteeseen tulee korkeampia pilareita, tukipuita, joiden päähän haluan Norlysin London sarjan pilarivalaisimen.

London 484 Musta
Kuva: Norlys

Samalla kertaa hankimme valot sisääntuloonkin. Kävin ottamassa kuvan meidän sisääntulosta. Ennen kuin skrollaatte sinne asti - se on omastakin mielestä ka-ma-la. Rappioromantiikkaa jos mitä... :)
Terassin jälkeen tälle on pakko tehdä jotain.

Huh, huh... Juuri nyt tuntuu ihan hyvältä vaihtoehdolta viettää aikaa talon sisäpuolella - eikä ulkona. ;) Paremmat näkymät sisällä... 

Mun haaveissa on vaaleaksi rapattu talo harmaalla sokkelilla ja mustilla yksityiskohdilla. Selkeää, simppeliä ja samalla tyylikästä. Siihen on vielä "hiukan" matkaa.

Jotain pitäisi keksiä myös tuolle maalle. Vanhat, isot laatat eivät tulleet takaisin jäädäkseen, vaan helpottivat talvisia kolaamisia. En tiedä mitä siihenkään pitäisi tulla.

Ääh, alkoipa ahistaa...Tätä juuri tarkoitan profiilini kohdalla "...haasteita riittää niin sisällä kuin ulkona".

Ajattelimme muuten ottaa osaa Talo & Koti -lehden ja Ruduksen järjestämään kilpailuun, jossa voi voittaa sisääntulon suunnittelun ja toteutuksen. T&K-lehden lukijat äänestävät kymmenestä vaihtoehdosta apua kipeimmin tarvitsevan kohteen, sen kyseenalaisen voittajan. Lupaisitteko äänestää meidän sisääntuloa?!? :)

Nyt kuitenkin neljännen hääpäivän viettoon! Kaunista illan jatkoa teille ja meille!

Ikean ihania käyttötavaroita

Elämänlaatu on tosi pieniä juttuja - varsinkin pienelle ihmiselle. Kalastajan vaimolta "sain" vinkin Ikean jakkarasta... Sellainen löysi tiensä meille pari viikkoa sitten ja on sittemmin ollut jokapäiväisessä käytössä. Illalla viimeiseksi ja aamulla ensimmäiseksi. 

Kuten kerroin, typykkä nukkuu vielä pinnasängyssä. Enää häntä ei tarvitse kuitenkaan nostella sinne ja pois. Nyt sama onnistuu jakkaran avulla. 

Jakkarasta on apua monessa muussakin arjen askareessa...

puhtaat pyykit paikoilleen...

Toinen ihanuus: 

Tämä pitäisi löytyä äitiyspakkauksesta! Kyseessä on Ikean patjansuojus ja se on kertakaikkiaan loistava - varsinkin, jos perheessä on vauva. Pysyy sijauspatja siistinä, kun suojuksen voi heittää pesukoneeseen aina tarvittaessa. Samalla idealla löytyy myös tyynynsuojuksia...

Arjen kauneutta on sen toimivuus ja käytännöllisyys. 

Esteettisyyttä tietenkään unohtamatta... :) 

Neiti selaamassa Tyylisuuntauksia -blogia. 

Kauniita unia meidän huushollin bloggaajilta - erityisesti Helsingin suuntaan!

Hienoa Matti!! ja muita ilonaiheita

Wau!!
Taas hieno päivä olla suomalainen.
Kultapojallamme on muuten omat kotisivut, jotka löytyvät täältä.

Elämä on isoja ja pieniä iloja. Hienoa, kun tällaisia isoja ilon ja onnen hetkiä tapahtuu, - siitä riittää iloa meille muillekin. Meille, joiden tavallisia ilon aiheita ovat esimerkiksi... uudet vetimet makuuhuoneessa.

Vaihdoimme vetimet modernista romanttisempaan. 

Itse ostetut nuo vanhatkin oli. Silloin joskus sata vuotta sitten, kun minulla ei ollut oikeasti hajuakaan millaisella tyylillä sisustaa. No, ei se maku ja tyylitaju ole aina vieläkään kristallinkirkas, mutta paljon, paljon kirkkaampi...

Vetimiä olen vaihtanut ennenkin. Viimeksi marraskuussa. Raportti tapahtumasta löytyy täältä.

Muita arkisia ilonaiheita viime aikoina on ollut niinkin (muka) tavalliset asiat kuten terve lapsi

tai lapsen yhtäkkinen omatoimisuuden puuska ja itsepuetut ulkovaatteet.

Tänä iltana tyttö ilahdutti vanhempiaan nukahtamalla pikavauhtia. Saatiin iltaan tunti "ylimääräistä" omaa aikaa. Menisipä nukahdus aina näin sulavasti... :)

Masuvauvallekin kuuluu viimeisten lekuri- ja neuvolakäyntien mukaan hyvää. Kovasti tyyppi siellä potkii ja ilmoittelee itsestään...

Viime viikolla meillä lomailtiin arkisesti, kotioloissa. Meidän emäntäväki työnsi muutaman kerran kädet taikinaan ja tuotokset näkyvät tässä. En ole niin varma ja taitava leipuri, että lopputulos olisi aina taattu. Ilahduttavaa kuitenkin, kun niinkin käy... :)

Erityisesti leivät tekivät kauppansa. Pullien teon aikaan miesväki makasi reporankana ja saatiin kerrankin pakastimeen pullaa.

Olisi mukavaa kuulla, mikä sinua on tänään ilahduttanut..?

Iloista illanjatkoa! 

Uutisia eteisestä

Eräs ensimmäisistä blogikirjoituksistani käsitteli eteisongelmaamme. Tämä vuosi alkoi lujalla tahdolla saada eteinen valmiiksi.

Eteinen on L-kirjaimen mallinen tila. Ennen kattoremonttia katto oli ruskea ja se oli 12cm nykyistä alemmalla. Tila tuntui ahtaalta mataluuden ja tummien värien vuoksi. Jotain piti tehdä.

Tämä oli lähtökohta ennen viimeistä rutistusta... 

Tältä eteinen näytti kuukausia... 

Seinä siis loppui "ennen aikojaan" ja tuo palkki on talon kantavia rakenteita. Sen häivytys vaati muuta remppaa enemmän harmaiden aivosolujen kiusaamista. 

Päädyimme laittamaan ledinauhan pätkiä tukipuiden alalaitaan ja peittämään koko koristuksen jollain siistillä systeemillä. Katsokaas miten tämän teimme!

Pari iltaa kului kolvatessa eli tinaa juottaessa. Led-nauha pätkittiin viiden sentin mittaisiksi paloiksi ja nämä palat piti yhdistää toisiinsa kolvaamalla... Led-pätkien päissä oli pienen tinapallurat. 

'Kaiutinjohtoa'.
Led - johto - led - johto...

Oikealla näkyy jo valmista, meidän mittojen mukaan tehtyä ledinauhaa. Kaikkiaan sitä tarvittiin 18 metriä. 

Tukipuiden alalaitaan laitettiin laudat, jotta lopputulos olisi viimeistellympi. 

Putkien "häivytys" mietitytti paljon. Lopullinen ratkaisu oli valkoinen maali. 

Seinät sai pintaansa lisäkerroksen valkoista - samalla sudittiin 'lisälaudat'. 

Lopulta päästiin kiinnittämään ledejä paikalleen. Se oli yksinkertaista jos mikä, sillä valon taustapuolella on tarra.
Jos nyt tekisin saman uudelleen, laittaisin valon mahdollisimman etäälle seinästä. Silloin sitä ei näkyisi käytännössä lainkaan, vaikka miten kuikuilisi :) 

Eikä siinä vielä kaikki...

Tukipuiden peitoksi isäntä laittoi kattopaneelia. Näin se saatiin yhtenäiseksi katon kanssa. 

Can you see the difference..? ;) 

Ta-daa!!

Tältä meillä näyttää nyt. 

Mitäs pidätte?