Tampereen tuliaisia

Kävimme eilen Tampereella niinkin mukavissa asioissa, kuin kihlajaisissa. Ennen kotimatkaa poikkesimme sikäläisessä Prismassa ja ostimme muun muassa leipää. Ja mitä ihmeellistä siinä muka on, joku ehkä miettii... Pohjustetaanpa asiaa hiukan:

Meidän isäntä on Tapparan kannattaja ja me muutkin siinä ohessa. Asiaa ilmaistaan aika perinteisillä tavoilla... Pelireissuilla Tampereelle ja muuallekin sopivan tilanteen tullen sekä ennen kaikkea aktiivisella pelien seuraamisella. Muutama fanilaulukin on tullut tutuksi - jopa pikkuneidille.

Tässä on fanilaulujen ehdoton ykkönen:

Kaikki, jotka mahtuu änkee halliin

Tappara kun iskee vanhaan malliin.

Iskurit taas napsahtavat nalliin

Ja laukaukset lujat räjähtää.

Yritetään suomenmestaruutta,

Se ei ole Tapparalle uutta.

Tarkuutta ja annos oveluutta,

Jo vastustajan reppu repeää!

refrain:

Tappara on terästä!

Tappara on terästä,

Toiset tulee kaukaa perästä!

Tappara on terästä!

Tappara on terästä!

Muoti mannermaalta, mutta taito

Tampereelta on ja se on aito.

Mustamakkara, ruisrievä, maito

Saa niilla rannelaakit kauhiat.

Tappara kun taklaa, niin sen huomaa,

Siihen tarvita ei taikajuomaa.

Kovuus on vain harjoituksen tuomaa,

Kuin graniittia nääs on pakarat!

refrain

Tappara on joukkueena rautaa!

Pikkulallit maistaa päätylautaa.

Vastapuoli haavensa jo hautaa,

Kun mansen miehet hollin hallitsee.

Toiset Tapparaa niin kunnioittaa,

Että aniharva vieras voittaa,

Jos niin käy on turhaa naamaa soittaa,

Kas joskus onni muille hymyilee.

Tappara on terästä!

Tappara on terästä,

toiset tulee kaukaa perästä!

Nääs!

Tappara on terästä!

Tappara on terästä,

toiset tulee kaukaa perästä!

(Sävel ja sanat Juha Vainio)

Ja sama laulettuna: 

Mutta mikä ihmeen rievä?? Olen kysellyt asiaa Tampere-asiantuntijaltamme, mutta kunnollista vastausta en ole saanut. Prisman leipäosastolla silmäni osuivat oheiseen pussiin ja pussi nostettiin kyytiin, - katsomatta edes sen sisälle. 

Pakkohan rievää oli maistaa, kun se eteen osui! Ja aamulla sitten maistettiin. Pikaisen analyysin mukaan se on lähes identtistä meidän alueella syötävän kakon kanssa. Ja jos joku ei tiedä, mitä on kakko, niin se on hiivaleipää. Olisiko rievä ollut hieman kiinteämpää..? Sitä voi selittää sekin, että tämä versio oli ruisrievää. Olisikohan vehnärievä jo todella samanlaista kuin kakko. 
Yhtä kaikki, erinomaisen hyvältä rievä maistui. 

Onpa Tapparalla ollut nimikkorievänsäkin.

Kakko on näköjään Satakunnan maakuntaleipä - en tiennyt ennestään. Kerrotaanpas jokin toinen kerta lisää kakosta. Siitäkin löytyi nimittäin kiinnostavia juttuja jo muutaman Google-linkin jälkeen.

Aurinkoista ja herkullista sunnuntaipäivää! 

Tämä rouva lähtee nyt kävelylenkille... :)