lauantai 2. lokakuuta 2010

Risuja ja ruusuja

Tiistai 28.9.2010


Meidän pihalla alkaa ensi viikolla sadevesijärjestelmän rakentaminen. Samalla pihaan tehdään enemmän tai vähemmän radikaaleja uudistuksia - ennen kaikkea nykyaikaistuksia.

Tätä on odotettu! nyt kelpaa hymyillä...




Lähtötilanteesta piti tietenkin mennä ottamaan kuvia, että  voidaan joskus sitten ihailla ja huokailla miten paljon sitä onkaan saatu aikaan. 

Isoin muutos tulee tietenkin anturan liepeille. Sadevedet ohjataan tontin toiseen laitaan isoon ojaan. Nyt jännitetään riittääkö kallistus vai pitääkö homma toteuttaa pumppukaivolla. Kallistus olisi käytännössä ilmainen, kunhan se on saatu asennettua kunnolla. Pumppukaivo maksaa itsessään lisää (turhaan) ja sen käyttö tapahtuu sähköllä. Eli peukut pystyyn meillä ja teillä! ;) 

Muutimme kotiimme marraskuussa, ja arvatkaa oliko silloin pimeää?!? Oli, eikä pihassa ollut ensimmäistäkään valonlähdettä. 




Kovaan tarpeeseen kovalla kiireellä laitettiin kuvassa näkyvät kaksi valaisinta (musta ja valkoinen). Ne toimivat kumpikin liiketunnistimella samoin kuin kolmas, joka ei kuvassa näy (etuovien välissä). Jos pihalla ei liiku niin, että säännöllisesti herättää valot, meidän piha voi olla tosi ankea ja synkkä, eikä varsinkaan kutsuva. Lunta luodessa tuosta asiasta on oikeastikin haittaa. Eniten kuitenkin mun esteettinen silmä on tilanteesta pahoillaan. Tilannetta kärjistää se, että uusia taloja valaistaan tarkalla suunnittelulla ja toinen toistaan kauniimmilla valaisimilla. Aika usein valaistaan jo liikaakin. Sen huomion tein ajellessani eilen illalla uudella asuntoalueella. Bongasin samalla keittiön, jossa oli kolme isoa kristallivalaisinta. Huh! Olihan ne kauniita, mutta...

Ulkovalaistuksen kuntoon laittaminen tulee sadevesisysteemien kylkiäisenä. Samalla laitetaan järjestykseen  asioita, joita tässä on neljän vuoden aikana huomattu ja harkittu... Yksi iso sellainen on kuvassa näkyvän kumpareen kaivaminen kokonaan pois. Maanrakennusliikkeen omistaja piti ideaa ihan hyvänä. Iso osa tuosta massasta liikkuisi joka tapauksessa. Noilta paikkeilta tämä projekti alkaa maanantaina tai tiistaina. Terassin purku on jo alkanut. Uusi terassi tehdään noin  2,5 kertaa suurempana, - tuo kulmatalon "sisätila" täytetään terassilla. Terassin alle tulee tilaa polkupyörille ja muulle kalustukselle. 





Tuo puu pyykinkuivaustelineen takana on luumupuu, ja sen me yritämme säästää siirtämällä sen toiseen paikkaan. Luumut eivät ole parasta mitä tiedän, mutta tuo puu tuottaa niitä ihan valtavasti. Kuka sitä lypsävää lehmää pois laittaisi..? :)

Tämä hökötys ei vielä lähde pois, mutta jonkinlainen uudelleenverhoilu sillekin tulee. Ja kyseessä on meidän öljysäiliö... 




Kaiken rujouden keskeltä löytyy jotain kaunistakin... 

Ikioma, ahkerasti kukkinut ruusupensas

ja vanha, vanha koivu päivän taittuessa illaksi. 


Tämä päivä oli erityinen siksikin, että se oli viimeinen päivä jolloin mieheni kummipoika eli. Osanottoni vanhemmille ja isosiskolle. Poikanne oli hieno nuorimies, ja meidän perheelle aivan erityinen.
Olemme mukana surussanne...

2 kommenttia:

  1. Huh, huh, kylläpä teillä alkaa mylläkkä pihassanne, mutta parannukset euvät varmasti kaduta. Ei ole kiva, jos tietyt asiat stressaavat joka päivä niitä katsellessa..Surullista, että miehesi kummipoika on poissa. Minkä ikäinen hän oli?

    VastaaPoista
  2. Niin alkaa, mutta on sitä odetettukin!! :) Olen ihan samaa mieltä tuosta stressauksesta. Ja sitä yleisen harmituksen määrää..!
    Kummipoika täytti viikko sitten 17. Tämä on niin valtavan surullista. He olivat meillä viime viikonloppuna. Ei jaksa uskoa koko asiaa todeksi.

    VastaaPoista